Kuva: Sari Tulla.
PITKÄPELLON KOTISEUTUTALO
Pitkäpellon kotiseututalo. Kuva: Raija Vehmala.
Pitkäpellon kotiseututalo sijaitsee Vehmaskylässä, noin 18 kilometriä Kangasniemen kirkonkylästä Toivakan ja Makkolan suuntaan. Tilaan kuuluvat vanhan talonpoikaistalon kaikki rakennukset kuten päärakennus, kaksitoista talousrakennusta ja tuulimylly.
Tuulimylly
Pitkäpellon tuulimylly. Kuva: Raija Vehmala.
Tuulimylly on Pitkäpellon tilalle johtavan tien varressa. Rakennus on siirretty Väinö Himotulta Huhtimäestä Synsiöltä vuonna 1969.
Tuulimylly on hirsirakenteinen jalkamylly, ja se on rakennettu vuonna 1847. Satulakatto on tehty päreistä. Oven päällä on pulpettikattoinen lippa. Rakennus on aikaisemmin ollut punamullattu. Uusittujen siipien kärjet on profiloitu todennäköisesti vanhojen mallien mukaan. Seiniä on sisäpuolelta tuettu följäreillä. Sisärakenteet tuulimyllyssä ovat puisia. Tuulimylly on ollut käyttökunnossa vielä vuonna 1936. Myllyssä jauhettiin silloin ruista.
Pitkäpellon tilasta museo
Pitkäpellon tila on tyypillinen kangasniemeläinen viljelystila, jossa on harjoitettu karja-, maa- ja metsätaloutta. Tila on lohkottu Askolan tilasta vuonna 1858, ja se on ollut Huikon suvun hallinnassa tilan alkuvaiheista alkaen. Talossa asuivat vuokralaisina Martta Mieskolainen sekä Lilja ja Pentti Leppä vielä sen jälkeen, kun talon omistaja Aino Viinikainen o.s. Huikko siirtyi asumaan kirkonkylälle. Asuminen tilalla päättyi vuonna 1960.
Pitkäpellon emäntä Aino Viinikainen (1901–1987) on jättämässä jäähyväisiä rakkaalle syntymäkodilleen Pitkäpellolle joriinikimppu kädessään. Pelloilta on sato jo korjattu, mutta tyhjät heinäseipäät ovat vielä paikallaan. Kuvassa näkyy myös Pitkäpelllon talo ennen siipiosan purkamista. Kuva: Kangasniemen Kotiseutuyhdistys.
Rakennukset on vvuonna 1967 myyty Kangasniemen Kotiseutuyhdistykselle talomuseokäyttöön ja ne ovat vuokratontilla. Vuokraisäntinä ovat olleet Eino Huikko, hänen poikansa Matti Huikko ja nykyisin Matin tytär Johanna Huikko.
Museoksi miljöö on peruskorjattu ensimmäisen kerran vuosina 1967–1968. Museoviraston ohjannassa suoritettiin mittavat rakennusten korjaustyöt 1990-luvun alussa, jolloin muun muassa uusittiin pärekatot, jotka sen jälkeen ovat taas kertaalleen uusittu vuosina 2008, 2009 ja 2010.
Päärakennuksen pärekattotalkoot 1990-luvun alussa. Kuva: Kangasniemen kotiseutuyhdistys.
Asuinrakennus
Asuinrakennus vuodelta 1826 on tyypillinen kangasniemeläinen tuvan, keittiön, kammarin ja läpikäytävän eteisen käsittävä, hirsistä rakennettu maalaistalo.
Pitkäpellon kotiseututalo vuodelta 1826. Kuva: Raija Vehmala.
Talon ulkovuorauslaudat ovat käsin sahattuja ja miesvoimin höylättyjä. Tupa on ollut alun perin savutupa. Päärakennuksen erityispiirteenä on päätykolmioiden ja seinäpinnan vuorauksen erikoinen vaihtuminen. Tämä malli on Kangasniemelle tyypillinen.
Pitkäpellon talon ulkovuoraus käsin sahatuista laudoista kamaripäädystä nähtynä. Kuva: Raija Vehmala.
Kamarit on rakennettu myöhemmin, ilmeisesti vuosisadan vaihteessa. Kamareiden ja tuvan välissä on läpikuljettava eteinen. Toisessa päässä rakennusta ovat keittiö ja kamari. Rakennuksesta on purettu pois vieraseteisen, kamarin ja salin sisältänyt siipiosa, samoin keittiöstä on purettu hella.
Tuvan ja kammarin välissä on läpikuljettava eteinen. Kuva: Raija Vehmala.
Tuvan pöytä ja pitkät penkit ovat myös alkuperäistä kalustoa. Tuvan räsymatot on Helena Romo kutonut ja lahjoittanut Pitkäpellolle. Kuva: Raija Vehmala.
Tuvassa on vielä iso kiviuuni pankkoineen ja hiilloksineen jykevänä paikoillaan. Kuva: Raija Vehmala.
Kammarin hirsiseinät on käsitelty lanta-, savi- ja olkiseoksella, näin saadaan huoneesta valoisampi ja hienompi. Kuva: Raija Vehmala.
Tämä kammari on entinen keittiö. Kuva: Raija Vehmala.
Pihamaan tallirakennukset
Heinä- ja hevostalli. Kuva: Raija Vehmala.
Pihan pohjoisreunalla olevat kaksi tallia ovat alkuperäisiä ja niitä on käytetty heinätalleina. Heinätallien jatkona on harmaa, korkea hirsirakennus, ja sen alaosaa on käytetty hevostallina ja yläosaa rehujen säilytyspaikkana. Oven päällä on aukko tallin ylisille. Seinään on kaiverrettu vuosiluku 1883. Rakennus on nurkkakivillä ja siinä on pärekatto. Talli on siirretty Pitkäpeltoon Keijo Laitiselta Harjunmaasta.
Kokkitalli ja kärriliiteri. Kuva: Raija Vehmala.
Kokkitalli
Pihamaan eteläreunalla oleva kokkitalli on hirsirakenteinen rakennus nurkkakivillä ja siinä on pärekatto. Kokkitallissa on otsauloke, jonne johtavat portaat rakennuksen päädystä. Kokkitalli on siirretty Antero Hämäläisen tilalta Vuorilahdelta.
Talli (Kärri- ja puuliiteri)
Nurkkakiville pystytetty, pärekattoinen hirsirakennus on toiminut kärri- ja puuliiterinä. Rakennus on siirretty Pitkäpeltoon Keijo Laitiselta Harjunmaasta.
Navetta
Talon varsinainen navetta on purettu vuonna 1950. Se on ollut keskellä nykyistä pihamaata. Hevostalli oli navetan pohjoispäässä erillisenä rakennuksena.
Pitkäpellon navetta. Kuva: Raija Vehmala.
Navetta on kivijalan päälle hirsistä rakennettu, malkakattoinen rakennus. Rakennuksen eteläpäässä on karjakeittiö ja pohjoispäässä eläinsuoja, luultavasti sikala. Tämä rakennus on ollut ns. talon pikku navetta.
Navetan karjakeittiön pata. Kuva: Raija Vehmala.
Navetan karsinat. Kuva: Raija Vehmala.
Riihi
Riihi on harmaa hirsirakennus, kaksine päällekkäisine ovineen. Kylkiäiset olivat kahdella puolella matalampina viistokattoisina rakennuksina. Näistä itäpuolinen kylkiäinen on purettu pois. Kylkiäisessä on pulpettikatto, riihessä satulakatto.
Pitkäpellon riihi ja kylkiäinen. Kuva: Raija Vehmala.
Riihen uuni. Kuva: Raija Vehmala.
Riihessä viimeinen ahos puitiin vuonna 1958 ja puijat olivat Eino ja Elli Huikko. Riihessä ovat paikallaan uuni ja lyhdeorret.
Aitat
Viisi aittaa käsittävä aittarivi on alkuperäinen, tilalle kuulunut aittaryhmä. Etelänpuoleisin aitta on nukkuma-aitta. Seuraava on varastoaitta, jossa säilytettiin muun muassa puuastioita. Kaksi seuraavaa ovat vilja-aittoja hinkaloineen. Viides aitta, rakennuksen pohjoispäässä on liha- ja ruoka-aitta. Kaksi pohjoisenpuolimmaista aittaa ovat omilla salvoksilla, muut ovat yhtä rakennusta. Hirsirakenteisten aittojen perustukset ovat nurkkakivistä ja niissä on pärekatto. Seinät ovat punamullatut valkoisin vuorilaudoin.
Pitkäpellon aittarivi. Kuva: Raija Vehmala.
Kaksi pikkuaittaa
Puutarhan reunasta Aino Viinikainen siirrätti kaksi aittaa pohjoispellon päähän mökikseen. Kotiseutuyhdistys siirrätti näiden aittojen tilalle Koskenniemen Halttusilta kaksi aittaa, joista pienempi on vaateaitta. Kaksikerroksisen aitan yläkerrassa on nukuttu ja alakerta on ollut vilja-aittana. Tämä aitta, vuodelta 1767, on Pitkäpellon vanhin rakennus. Nämä molemmat aitat ovat harmaita pyöreästä hirrestä rakennettuja rakennuksia, joissa on sulkanurkat ja pärekatto.
Koskenniemeltä siirretyt pikkuaitat. Kuva: Raija Vehmala.
Särkykivikellari
Talosta puretun siipiosan alla ollut kivikellari on säilynyt ehjänä aittojen edustalla.
Savusauna
Polku savusaunalle. Kuva: Raija Vehmala.
Talon itäpuolella on savusauna, joka on siirretty Koittilasta Rauhalan tilalta Matti ja Hilma Sorrilta. Sauna ja sen eteinen ovat hirsirakenteisia, perustukset on tehty nurkkakivillä.
Savusauna. Kuva: Kangasniemen Kotiseutuyhdistys.
Vieressä olevan kaivon kivinen kansi on tuotu palaneelta Unnukkalan koululta. Vinttikaivo on veden nostoon. Kaivon eteläpuolella on ollut talon entinen sauna, joka on purettu.
Sisäkuva savusaunasta. Kuva: Raija Vehmala.
Savusaunan kota, jossa on pata ja vesikouru. Kuva: Raija Vehmala.
Pitkäpellon pihan särentäaita. Kuva: Raija Vehmala.
Pitkäpellon piha. Kuva: Raija Vehmala.
LÄHTEET
Kangasniemen Kotiseutuyhdistys.
Kauppilan perinnekirja 1988. Kangasniemen kansalaisopiston kurssin Tunne kotikyläsi ryhmätyö. Kangasniemi: Kangasniemen Mainospaino.
Vehmala, Raija.