Puulan joutsenet. Kuva: Sara Leskinen.

Juhani Saksan julkiset teokset Kangasniemellä

Juhani Saksa on kangasniemeläinen kuvanveistäjä, jonka ateljee sijaitsee Puulaveden rannalla Vaimosniemellä.

Juhani Saksan koti on ollut vuosikymmenien ajan paikka, jossa on ollut tilaa taiteelle. Juhanin isoisän Malakias Saksan isännöidessä kantatilaa 1900-luvun alussa, useat taiteilijat viettivät siellä kesäkuukaudet. Rahallista korvausta täysihoidosta ei tarvinnut maksaa: isännälle riitti, kun taiteilijat nauttivat olostaan, ja hän perheineen sai nauttia taiteesta.

Juhani Saksan isä Sulo Josef Saksa aloitti kuvataiteiden harjoittelun jo kansakouluikäisenä. Sittemmin hän hallitsi lyijykynäpiirrokset, puureliefit, kuparipakotukset, lasi- ja öljyvärimaalaukset, akvarellit sekä betoniveistokset. Piirtämistä Sulo Saksalle opetti Martta Wendelin, ja kirjoituspuolen mentorina toimi Anni Swan.

Sulo Saksa kirjoitti Juuso Sarkka -nimellä kaksi kirjaa: Satu-tyttö ja Ville Vekkuli sekä Virta päättyy suvantoon. Omalla nimellään hän julkaisi Reppurin laulun vuonna 1991.

Asemasodan aikana vuonna 1943 Suomen Kenttäarmeija ja Kannaksen Radio julkaisivat runokokoelman Täältä jostakin. Mukana olleista runoista palkittiin Sulo J. Saksan Melankolia.

Lue tästä Keskisuomalaisen artikkeli: Oman aikansa mesenaatti

”Huomijoo, huomijoo
nyt on ilta tullut joo.
Lavitsoille käyvä pittää,
virkkoo ei sua ennee mittää,
silemät pittee panna kii,
hissuksii, nukuksii –”

Juhani Saksan poika Perttu Saksa on taiteen maisteri, ja hän työstää väitöskirjaa Aalto-Yliopistossa. Lahjakas valokuvaaja ja kuvataiteilija voitti Fotofinlandia-palkinnon vuonna 2014, oli Ars Fennica -ehdokkaana vuonna 2017 ja vuonna 2018 hän voitti presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkikilpailun.

Ajopuut: Melankolia

Saksan sukuhauta

Saksan perhehauta on Kangasniemen vanhalla hautausmaalla. Siihen on haudattu Juhani Saksan isä Sulo Josef Saksa, äiti Lilli Maria sekä veli Risto Sakari.

Hautakiven päällä on Saksan tekemä abstrakti teos, jossa on symbolinen ajatus  ”Tuuli käy läpi”. Kiven päällä on risti jokaiselle, jolla on paikka sukuhautaan.

Saksan perhehauta. Kuva: Sara Leskinen.

Katsokaa taivaan lintuja

Katsokaa taivaan lintuja. Kuva: Sara Leskinen.

Katsokaa taivaan lintuja -teos on yksi harvoja Juhani Saksan teoksia, jossa hengellisyys on mukana. Kangasniemen seurakunta tilasi työn, jonka toteuttamiseen annettiin melko vapaat kädet. Ainoana toiveena oli, että teos sijoitetaan Vihikankaan hautausmaalle, ison maakiven päälle.

Teoksessa näkyvä kolmio aiheena oli ollut jo kauan Juhani Saksan mielessä. Kangasniemen seurakunnan tilauksen yhteydessä ajatus kolmioaiheisesta teoksesta vahvistui. Lopullinen idea työlle tuli kirkossa, messussa istuessa. ”En ehtinyt edes kirkkokahville mennä, kun piti joutua työtä luonnostelemaan”, kertoo Juhani Saksa.

Hautakiviä Saksa on tehnyt, mutta patsasaihetta hän ei ole aikaisemmin toteuttanut hautausmaalle. Poikkeuksena tosin on Jyväskylän, entisen maaseurakunnan hautausmaa, jossa on hänen tekemänsä 25 metriä pitkä sankarivainajien muistomerkki. Se on isoin teos, jonka hän on tähän mennessä tehnyt.

Katsokaa taivaan lintuja -teoksessa on paljon symboliikkaa Raamatusta ja uskonnosta; kolmio muotona, lukumäärä kolme, linnut ja suunta ylöspäin. Teoksessa on otettu huomioon myös ympäröivä alue ja maasto. Tolppien rosoinen pinta muistuttaa puun kaarnaa ja muotoa.
Teoksessa olevat tolpat ovat yhtenäistä kiveä. Tolpan alaosassa on lohkottua pintaa ja tolpan yläosa on sahattu. Kivi on Keski-Suomen gabroa, mustaa graniittia Korpilahdelta. Linnut ovat Etelä-Savon maakuntakiveä marmoria.

Uurnahauta-alueella tuhkauurna lasketaan noin 60 senttimetriä syvään hautaan, ja uurnanlasku voi tapahtua kaikkina vuodenaikoina. Uurnavaihtoehtoja ovat yhden, kahden ja neljän uurnan haudat, joihin saa omat muistomerkit. Vaihtoehtona ovat myös yhden ja kahden uurnan haudat valmiilla muistomerkkien aluspalkeilla.

Uurnalehtoon tuhka voidaan haudata myös anonyymisti, ilman muistomerkkiä. Uurnahauta-alueen on suunnitellut hortonomi Seija Kotilainen.

Hiski Salomaan muistomerkki

Hiski Salomaan muistomerkki. Kuva: Sari Tulla

Hiski Salomaan muistomerkki Pirtin puiston niemessä paljastettiin 14. kesäkuuta vuonna 2009 Harrastajateatteri Ilonan ja Kangasniemen kunnan toimesta. Tuolloin oli kulunut 100 vuotta siitä, kun Hiski lähti Kangasniemeltä Amerikkaan.

Hiski toivoi saavansa oman mökin Puulan rannalle. Tämä toive ei kuitenkaan toteutunut. Harrastajateatteri Ilona halusi kunnioittaa kuplettilaulajan toivetta, ja muistomerkin reliefi katselee Puulan aaltoja.
Teoksen alustassa on käytetty Kangasniemen syeniittia, jota on Hokasta louhittu hyvin vähän. Teoksen lohkare on Etelä-Savon marmoria.

Lue lisää Hiski Salomaan muistomerkistä

Puulan järvimaisema Hiski Salomaan muistomerkiltä. Kuva: Sara Leskinen.

Menneitten sukupolvien muistoksi

Menneitten sukupolvien muistoksi. Kuva: Juhani Saksa.

Kangasniemeläisestä syeniitistä on myös poikkeuksellisen suuri, 10 tonnia painava lohkare, joka on työstetty Menneitten sukupolvien muistoksi. Suunnitelmista poiketen monumentti seisoo toistaiseksi Juhani Saksan pihapiirissä.

Elämän liekki

Elämän liekki. Kuva: Sara Leskinen.

Kangasniemen kunnan tilaama muistomerkki on kunnianosoitus vuosina 1939–1944 sotiin osallistuneille kangasniemeläisille. Teos on tehty vuonna 1993. Kiven materiaali on kangasniemeläistä syeniittia.

Muistomerkissä oleva laatta on Kangasniemen kunnan muotoinen, ja se on pronssia.

Teoksessa näkyvät poran jäljet kuvaavat peltojen sarkaojia. Kivi on Hokasta, ja sen on louhinut Vesa Hokkanen.

Teos sijaitsee Pirtin puistossa, Pirtti-rakennuksen kohdalla, keskellä pirtin salia, jossa miehet kokoontuivat ennen sotaan lähtöä.

”Tämä muistomerkki on kunnianosoitus v. 1939-1944 sotiin osallistuneille kangasniemeläisille.” Kuva: Sara Leskinen.

Vanha Pirtti-rakennus. Kuva: Matti Hoviniemen arkisto.

Otso

Otso. Kuva: Sara Leskinen.

Otso-teos sijaitsee Pirtin puistossa.

Teos on vuodelta 1997, jolloin Kangasniemen apteekki täytti 100 vuotta. Kangasniemellä apteekkareina toimivat tuolloin Erkki Wartiainen ja Stina Parkkamäki. He olivat siirtymässä Mikkeliin, ja heidän tulevan apteekkinsa nimi oli Otso, josta idea työlle tuli.

Teos on kangasniemeläistä graniittia.

Otso-veistoksen jalustassa oleva laatta. ”Kangasniemen apteekki 100 v. 1897 – 1997.” Kuva: Sara Leskinen.

Lähtö

Lähtö. Kuva: Sara Leskinen

Lähtö on Kangasniemen yrittäjien tilaaman teos, joka löytyy Pirtin puistosta. Teos on Sulkavan graniittia, Amadeusta ja tolppa on Korpilahden mustaa graniittia.

Kurnuttaja

Kurnuttaja. Kuva: Sara Leskinen

Kurnuttaja on Kangasniemen yrittäjien tilaama teos, joka löytyy Pirtin puiston suihkulähteestä.

Teos on tervolalaista kromimarmoria, joka on kovinta mahdollista marmoria. Sammakko on uutena ollut vihreä. Sammakon alla on lumpeenlehti, joka on graniittia.

Kurnuttajan puistoon lahjoittaneet yrittäjät. Kuva: Sara Leskinen.

Muualle haudattujen vainajien muistokivi

Muualle haudattujen vainajien muistokivi pystytettiin Kangasniemen vanhalle hautausmaalle v. 2011. Kivi on perinteisesti hiottua Keski-Suomen gabroa.

Muualle haudattujen muistolle. Kuva: Sara Leskinen.

Puulan joutsenet

Puulan joutsenet -teos on keräysvaroilla hankittu Kangasniemen kunnantalon avajaisiin v. 1992. Joutsenet ovat pronssia ja niiden jalustan laatta on Korpilahden gabroa. Teos on Kangasniemen kunnantalon aulassa.

Puulan joutsenet. Kuva: Sara Leskinen.

Laatassa on kaikkien teoksen lahjoitusta tukeneiden nimet. Kuva: Sara Leskinen.

Tekijän signeeraus. Kuva: Sara Leskinen.

Ilta Puulalla

Ilta Puulalla. Kuva: Sara Leskinen.

Kangasniemen kylätoimikuntien keräysvaroilla hankittu Ilta Puulalla -teos sijaitsee kunnantalon ulkoseinällä. Teos on kiinnitetty seinään melko pian uuden kunnantalon valmistuttua. Reliefi on työstetty Korpilahden gabrosta, joka on mustaa graniittia.

Raivaaja

Raivaaja. Kuva: Sara Leskinen.

Osuuspankki on tilannut Raivaaja -teoksen vuosijuhlaansa. Teos on valmistettu kangasniemeläisestä graniitista, ja se sijaitsee Kangasniemen Osuuspankin pankkisalissa.

Taiteilijan signeeraus. Kuva: Sara Leskinen.

Lähteet:

Saksa, Juhani.

Täältä jostakin: Suomen kenttäarmeijan runoja. 1943. Toim. Paavolainen, Olavi. Porvoo: WSOY.