Kirkkorakennus on sekä seurakuntalaisten koti että Jumalan asuinsija ihmisten keskellä. Kirkko on Jumalan läsnäolon näkyvä merkki ja evankeliumin sanatonta julistusta. Kirkon tehtävä on toimia kokoontumisen, hoidetuksi tulemisen ja lähettämisen paikkana, jossa kohdataan pyhä Jumala aivan erityisellä tavalla.
”Joka korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: Herra on minun turvani ja linnani.” Ps. 91: 1-2
Valon kirkko, Esa Orre
Vuonna 1776 annetun yleisen asetuksen mukaan Kangasniemelle olisi pitänyt rakentaa kivikirkko. Kivikirkon rakentaminen olisi tullut liian kalliiksi, sillä Kangasniemeltä ei ollut saatavissa tiilisavea, harmaakiveä eikä kalkkia. Pitäjänkokouksessa 3.6.1810 päätettiin anoa hallitsijalta lupaa puukirkon rakentamiseen.
Kirkon paikka oli vielä ratkaisematta. Kangasniemen ensimmäinen ja toinen kirkko sijaitsivat pitäjän etelälaidalla. Sijainti oli erityisesti pitäjän pohjoispuolella asuville hankala, koska heillä oli huomattavasti pidempi matka kirkkoon kuin muilla. Kun vuonna 1810 ryhdyttiin suunnittelemaan uuden kirkon rakentamista, pitäjäläisillä olisi ollut mahdollisuus valvoa etujaan. Syystä tai toisesta tämä mahdollisuus lyötiin silloin laimin. Pitäjän pohjoiskulmalaiset havahtuivat liian myöhään valvomaan etujaan, mutta tekivät sen sitten sitäkin ponnekkaammin. Pitäjänkokouksessa 4.3.1810 oli päätetty, että kirkko rakennetaan ”sopivalle paikalle lähelle silloista Dysterin torppaa kappalaisen maille”. Pitäjän pohjoiskulmalaiset olisivat halunneet kirkon rakennettavaksi Kaijanmäelle, ja kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa he koettivat estää rakennustöiden aloittamista.
”Tarinan mukaan sovittiin, että jonakin tyynenä iltana viedään hirsi keskelle Lapassalmea; kummalle rannalle hirsi ajautuu, sille rannalle kirkko rakennetaan. Kun kuitenkin pelättiin väärinkäytöstä, valittiin molemmin puolin kaksi miestä pitämään hirttä silmällä. Kävi niin, että itäpuolen vahdit olivat huolimattomia. Toinen lähti käymään kotonaan ja toinen nukahti. Silloin länsipuolen vahdit tulivat ja uittivat hirren omalle rannalleen. Näin kirkko rakennettiin salmen länsirannalle.”
Kirkon rakennustyöt aloitettiin 20.1.1811 pohjoiskulmalaisten vastustuksesta huolimatta. Kirkon rakennustöitä johti Savitaipaleella asuva kirkonrakentaja Matti Salonen. Hänen toivomuksestaan rakennustyössä käytettiin tottuneita ammattimiehiä. Salosen henkilökohtainen palkkavaatimus oli 20 tynnyriä viljaa ja 160 bancoruplaa.
Matti Salosen puumerkki Kangasniemen kellotapulissa. Kuva: Raija Vehmala.
Kellotapulista olisi pitänyt maksaa erikseen, mutta kangasniemeläisten ahdinkotilan takia Salonen suostui rakentamaan kellotapulin samaan hintaan. Myöhemmin Salonen toivoi, että voidakseen paremmin toimia työmaalla, hänen tulisi saada valmis ruoka. Kappalainen Brusin suostui 12 bancokillingin päivämaksusta antamaan Saloselle kolme ateriaa päivässä, kolme ruokaryyppyä ja kaljaa tarpeen mukaan.
Aapelin teoksessa Koko kaupungin Vinski on Maija Karman kuvitus. Maija Karman veli Hans Karma piti Kangasniemellä radioliikettä. Lieneekö Maija Karma käyttänyt Kangasniemen kellotapulia mallina Hömstadin kellotapulia piirtäessään?
Kirkon peruskivi laskettiin 7.10.1811. Puutavaran toimittaminen ja työmiehien saaminen työmaalle oli sangen työlästä, koska pitäjän pohjoiskulmalaiset vastustivat kirkon rakentamista edelleen. Ongelmista huolimatta Salonen johti rakennustöitä niin hyvin, että jo 11.10.1812 voitiin kirkko ja kellotapuli tarkastuksen jälkeen hyväksyä. Kuntalaiset olivat niin tyytyväisiä, että he luutnantti Järnefeltin ehdotuksesta maksoivat Saloselle 20 bancoruplan lisäpalkkion.
Pietarsaaren maakunnasta kotoisin oleva puuseppä Matts Aulin suoritti kirkon sisustamisen ja rakennustöiden viimeistelyn, joka valmistui 11.9.1814.
”Kirkon parvekkeella on kuulemma vielä jäljellä vanhoja penkkejä, jotka ovat niin kapeita, että jos penkkiin nukahtaa, siitä putoaa.”
Vähäisiä korjauksia kirkkorakennukseen tehtiin myöhemminkin, kuten rakentamalla sakastin oven eteen lumikinoksilta suojaava kuisti. Kuisteihin taas huomattiin vuonna 1816 rakentaa ovet, koska kirkonkylällä vapaana olevat siat ja vuohet olivat ottaneet ne katospaikoikseen. Vuonna 1830 kuistien ovet muutettiin ulospäin aukeaviksi.
Kangasniemen kolmas kirkko
Kangasniemen kirkko. Kuva: Tuija Hokkanen.
Kangasniemen kirkko on malliltaan kaksoisristikirkko, kahtamoinen. Kirkkosali on pinta-alaltaan 855 m², korkeus sisältä, keskiristin kohdalta on 13,65 m ja istumapaikkoja siinä on 999.
Kangasniemen kirkon 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi teatteri Ilona esitti kesällä 2015 Herran huone -kirkkonäytelmää.
Virsi 147 (San. Otto Laitinen) Kangasniemen mieskuoro; eturivi vasemmalta: Ilpo Reinikainen, Paavo Tiihonen, Hannu Kervinen, Antti Aalto, Heikki Salonen ja Olavi Ojala. Takarivi: Matti Laitinen, Timo Palvimo, Yrjö Pynnönen, Jouko Palvimo, Taisto Ahonurmi ja Jussi Marttinen. Kuoronjohtaja Sakari Ainali.
Ensimmäinen jumalanpalvelus Kangasniemen kolmannessa kirkossa pidettiin joulukuussa 1814 ja kirkon vihkimisen suoritti lääninrovasti Aron Molander 1.1.1815.
Kangasniemen kirkon alttaritaulu. Kuva: Tuija Hokkanen.
Kangasniemen kirkossa on vuonna 1852 valmistunut Berndt Abraham Godenhjelmin maalaama alttaritaulu. Sen aiheena on ”Jeesus ottaa jäähyväiset äidiltään”. Alttaritaulu on restauroitu vuonna 1989 Heinävedellä Valamon konservointilaitoksella.
Kangasniemen kirkon ensimmäiset urut tilattiin B. A. Thulén urkutehtaalta Kangasalta ja ne valmistuivat kesällä 1891. Niissä oli 19 äänikertaa, 2 sormiota, jalkio ja mekaaninen koneisto. Kolmiosainen fasadi oli tyyliltään uusgoottilainen. Keskiosa oli muita korkeampi ja leveämpi, ja kolmiomaisten yläosien huipussa oli kullatut ristikukat ja krapat. Urut oli maalattu valkoisiksi ja koristeosat kullattu.
Kangasniemen kirkon ensimmäiset urut. Kuva: Kangasniemen seurakunta.
”Kanttori Nyman sai virrenveisuun siihen malliin, ettei hänen aina tarvinnut olla soittamassa. Kanttori saattoi lopettaa soittamisen, mutta virsi jatkui kirkkoväen laulamana. Kanttori saattoi siirtyä urkuparven reunalle katsomaan pää kallellaan, miten laulu jatkuu.”
Uudet Kangasalan Urkutehtaan sähköpneumaattiset urut on hankittu vuonna 1954 ja peruskorjattu vuonna 2007. Uruissa on 46 äänikertaa sekä siirtoäänikerta ja kellot.
” Veisatkaa Herralle uusi virsi, veisatkaa Herralle kaikki maa.” Ps. 96:1.
Kangasniemen kirkon nykyiset urut. Kuva: Tuija Hokkanen.
Kangasniemen kolmas kirkko vihittiin 1.1.1815. Kirkkoon tehtiin perusteellinen korjaus vuosina 1889–1890. Arkkitehtinä tässä peruskorjauksessa toimi arkkitehti Caven. Tässä peruskorjauksessa ylä- ja alaikkunat yhdistettiin ja levennettiin, tuulikaapit suurennettiin, sakaristo suurennettiin ja alttari, penkit sekä listoitukset kunnostettiin.
Herran siunaus; kappalainen Pirkka Sieviläinen.
Avioliittoon vihittävät parit ovat vuodesta 1965 lähtien polvistuneet Maa- ja kotitalousnaisten lahjoittaman vihkiryijyn päälle. Linnunrata-nimisen ryijyn on suunnitellut tekstiilitaiteilija Maija Kolsi-Mäkelä ja sen kutoivat Maija ja Alina Hokkanen. Kuva: Tuija Hokkanen.
Vihkiryijy. Kuva: Tuija Hokkanen.
Kirkossa tapahtuvissa kasteissa on käytössä nykyään keraaminen kastemalja. Kastemaljan jalustan on suunnitellut taiteilija Ilmari Virkkala.
Kastemalja. Kuva: Tuija Hokkanen.
Kangasniemen kirkon saarnastuoli on entisöity vuoden 1890-mallin mukaiseksi. Tuolloin saarnastuoli ja alttari tilattiin Sandvikin tehtaalta Helsingistä. Tarina kuitenkin kertoo, että Ohensalon Hämeensaaressa asunut nikkari Janne Väisänen olisi ottanut saarnastuolin rakentamisen tehtäväkseen Helsingistä tulleiden piirustusten mukaan. Kauniin saarnastuolin valmistuminen kesti vuoden.
Kangasniemen kirkon saarnastuoli. Kuva: Tuija Hokkanen.
Kangasniemen kolmannen kirkon vaiheita
Yllä: Kangasniemen kirkko ja kellotapuli vuonna 1916. Kuva: Kotiseutuarkisto.
Yllä: Kangasniemen kirkon alttari. Kuvattu ilmeisesti 1800–1900-lukujen vaihteessa. (Kotiseutuarkisto)
Kangasniemen kirkko ja kellotapuli. Kuvattu vuonna 1932. Kuva: Kotiseutuarkisto.
Jumalanpalvelus 7.7.1933. Presidentti Svinhufvudin vieraillessa Kangasniemellä kirkko oli koristeltu köynnöksin. Kuva: Kotiseutuarkisto.
Vuonna 1935 tehty peruskorjaus oli arkkitehti Y. Vaskisen suunnittelema. Silloin kirkkoon suunniteltiin savitiilikattoa, mutta päädyttiin eterniittikattoon. Samalla poistettiin rumentavat ikkunat, katolle rakennettiin Y. Vaskisen suunnittelema valotorni, lisättiin kannatinpilareita kattoratsastajan rakentamisen takia, lattioita laskettiin, saarnatuolia uusittiin ja siirrettiin kannatinpilareiden takia ja lehtereille rakennettiin raput ulkoeteisistä.
Kuvassa takana kirkko, vanha seurakuntakoti ja meijeri. Etualalla museo. Kuvaaja Matti Suuronen. Kuvattu vuonna 1954. (Kotiseutuarkisto)
Kirkon peruskorjaus vuonna 1972. Arkkitehtinä toimi Heikki Elomaa ja rakennusmestarina Paavo Glad. Tässä peruskorjauksessa eterniittikatto poistettiin ja kirkkoon tehtiin peltikatto, kattoratsastaja (valotorni) poistettiin ja harjalle asennettiin risti, kirkkoon asennettiin sähkölämmitys, tehtiin sisä- ja ulkomaalaus sekä uudet penkit kirkkoon ja penkkirivejä harvennettiin.
Yllä: Kangasniemen kirkon korjaus vuonna 1972. Kuva: Kotiseutuarkisto.
Vuonna 1993 kirkko ja kellotapuli maalattiin. Arkkitehteinä toimivat tuolloin Jaakko Merenmies ja Petri Enqvist. TP-rakennus Oy Teijo Pynnönen toteutti maalauksen. Saman aikaan myös tähti-ikkunat palautettiin kirkkoon.
Vuonna 2007 kirkon ulkoseinät ja katto maalattiin. Vanha maali poistettiin kokonaan uuden vihertävän alta. Maalaus- ja kunnostusliike Tapio Maununaho korjasi kirkon ikkunat, ulko-ovet ja osan lattiaa.
Vuonna 2014 uusittiin sakaristo kokonaisuudessaan. Sinne rakennettiin wc, uusi pienoiskeittiö ja siellä olevat kalusteet uusittiin. Sakariston seinät paneloitiin ja maalattiin. Sakariston vanha puulattia otettiin esiin ja se hiottiin ja petsattiin. Työn toteutti Rakennuspalvelu Joni Pietarinen.
Yllä: Remontoitu sakaristo. Kuva: Rakennuspalvelu Joni Pietarinen.
Samassa remontissa laajennettiin myös kirkkosalissa kuoria, jolloin pari ensimmäistä penkkiriviä poistettiin. Näin saatiin lisää tilaa mm. hautajaisia varten. Katafalkkinostin asennettiin ja sitä varten tehtiin rakenteisiin tukitöitä myös kellarissa. Kirkkosalissa uusittiin myös kaiteita ja tehtiin pieniä parannustöitä alttarin ympäristössä.
Yllä: Kirkon kuoriosan muutostyöt v. 2014. Kuva: Rakennuspalvelu Joni Pietarinen
Esineistöä
Yllä: Thilda ja Lotta Pfalerin ristipistotyö vuodelta 1842. Ristipistotyötä käytettiin saarnastuolissa kirjaliinana. Työ kehystettiin tauluksi sakariston seinälle, kun sitä ei enää kirjaliinana tarvittu. Kuva: Tuija Hokkanen.
Yllä: Reijo Paukun maalaus Jeesus Getsemanessa. Taulu on tehty kirkon katossa olleen kattomaalauksen pohjalta. Kuva: Tuija Hokkanen
Yllä: Kirkossa koristeena ollut puusta veistetty lammas. Puuveistos löytyy nykyisin Mikkelin museosta. Kuva: Tuija Hokkanen.
Yllä: Kangasniemen kirkon entinen jalkapuu, joka on Mikkelin museossa.
Kuva: Tuija Hokkanen.
Yllä: Kulkueristi. Kuva: Tuija Hokkanen.
LÄHTEET:
Aapeli 1983. Koko kaupungin Vinski. 9 p. Juva; WSOY.
Kangasniemen seurakunta, 2014. Kotikirkkoni; 200-vuotias kangasniemeläinen. Saarijärvi: Saarijärven Offset Oy.
Kotiseutumuistoja; Kangasniemen tarinapiirin kootut perinnetarinat osa 2. Kangasniemen kirjasto 2016, 197-199, 221.
Manninen, Antero 1953. Kangasniemen historia I. Pieksämäki: Sisälähetysseuran kirjapaino.
www.sakasti.evl.fi