SUOMEN SISÄLLISSODAN MUISTOMERKKI

Suomen sisällissota, josta käytetään myös nimeä vapaussota, kansalaissota ja kapina, käytiin 27.1.–15.5.1918. Sodan perussyyt liittyvät Venäjän vallankumoukseen, jonka vaikutukset ulottuivat myös Suomeen, ja aiheuttivat vasemmiston liikehtimisen. Tähän oli syynä suuri työttömyys, vakava ruokapula ja viha sekä katkeruus oikeistoa kohtaan. Suomi oli jakaantunut kahtia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti.

Kesällä 1917 ryhdyttiin kaikkialla Suomessa perustamaan paikallisia suojeluskuntia lähinnä kotiseudun suojelemiseksi, yhä kurittomammaksi käyneen venäläisten sotaväen mellastelulta.

Heinäkuun lopussa pidettiin Säästöpankin talossa salainen, luotettavina pidettyjen kangasniemeläisten neuvottelukokous, jossa päätettiin perustaa suojeluskunta, josta tässä vaiheessa käytettiin nimeä palokunta. Toimintaan osallistui tuolloin myös sosialisteja, jotka myöhemmin erosivat toiminnasta. Kangasniemen suojeluskuntaan kuului parhaimmillaan yli 200 jäsentä. Poikaosastossa, johon pääsivät 12–16-vuotiaat, kuului 100 poikaa.

Suojeluskuntavala:

Minä N. N. lupaan ja vakuutan kaiken sen kautta, mikä minulle on pyhää ja kallista, että suojeluskunnan varsinaisena jäsenenä rauhan ja sodan aikana rehellisesti toimin isänmaan ja sen laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi, alistuen sotilaalliseen järjestykseen ja kuriin sekä täytän minulle kuuluvat velvollisuudet ja annetut tehtävät.

Aseiden puute oli suojeluskuntatoiminnan pahimpana esteenä. Tähän odotettiin saatavan apua Mikkelistä. Luvassa olikin 100 kivääriä ja niiden sijoittamiseksi oli laadittu jo luettelo. Marraskuun lopulla aseita mentiin Mikkelistä noutamaan, mutta kävikin ilmi, että aselasti oli jo Viipurin tienoilla menetetty.

Asepulaan saatiin kuitenkin hiukan helpotusta, kun liikemies Sven Tuovinen sattui tapaamaan Mikkelissä erään työväenyhdistykseen kuuluvan lapsuudentoverinsa ja kulkeutui tämän seurassa työväentalolle, missä parhaillaan jaettiin Mikkelin punaisille saapunutta suurta aselähetystä. Tuovinen tekeytyi silloin punaiseksi, ja valitti Kangasniemen valkoisten keränneen Säästöpankin ullakon täyteen aseita ja patruunoita. Työväestö oli nyt aseettomana alttiina valkoisten kuulille. Tuoviselle annettiin viisi kivääriä ja 800 panosta. Saatuaan aseet Tuovinen ei suinkaan viivytellyt Mikkelissä, vaan hän ajoi yöllä Kangasniemelle ja aseet piilotettiin Multmäen taloon.

Suomen sisällissota alkoi tammikuussa 1918, kun laillisen armeija ylipäälliköksi nimitetty Gustaf Mannerheim määräsi 28.1.1918, että Pohjanmaalla aloitetaan venäläisten aseistariisunta.

Helmikuun lopulla aloitettiin asevelvollisuuskutsunnat, jolloin kaikki 21–40-vuotiaat miehet määrättiin saapumaan tarkastettaviksi. Kutsunnassa määrättiin rintamapalvelukseen 470 ja vartioväkeen 246 kangasniemeläistä.

Kangasniemeläisiä oli sisällissodassa mukana yhteensä 800. Heistä kaatui yksitoista, joista kahdeksan on haudattu muistomerkin yhteyteen ja viisi sukuhautoihin. Kaatuneista seitsemän oli vapaaehtoisia sotilaita ja neljä asevelvollisia.

Sisällissodan muistomerkki pystytettiin kaatuneiden muistoksi Kangasniemen kunnan toimesta 9.10.1920 ja se on uusittu vuonna 1932. Muistomerkin on suunnitellut rakennusmestari A. J. Blomberg.

Alkuperäinen sisällissodan muistomerkki. Muistomerkki kunnostettiin vuonna 1932. Kuva: Kangasniemen Kotiseutuyhdistys.

Sisällissodassa kaatunut palkittiin isänmaalle annetusta uhrista 4. luokan vapaudenristillä, joka punaisella nauhalla varustettuna lähetettiin lähiomaiselle. Presidentti Svinhufvud kävi kunnioittamassa sisällissodassa kaatuneiden muistoa Kangasniemellä vuonna 1933.

Presidentti Svinhufvud kunnioittamassa sisällissodassa kaatuneiden muistoa. Kuva: Kangasniemen Kotiseutuyhdistys.

Lähteet.

Manninen, Antero 1962. Kangasniemen historia II. Pieksämäki: Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapaino.
Lilja, Esa; Lyhyt ja raaka sota. Helsingin Sanomat. Suomen sisällissota TEEMA. 1/18.
Kangasniemen Kotiseutuyhdistys.
Langinkoski, Ilari 2011. Suurolan kartanon neljä ja puoli vuosisataa 1561–2011. Espoo: Ilari Langinkoski.
Leskinen Pekka